Tänään (la) saatiin nuoremman kans aikaseks lähtee canicrossaamaan. Vai voiko sitä meidän alkeellisilla välineillä siksi kutsua? No enivei, noin 45 minuuttia siinä hurahti ja kuutisen kilsaa juostiin.
Mulla oli armottoman tylsää, eikä normi tallustelulenkki huvittanut. Siitä lähti idea, jonka toteutus vähän kusasi, mutta hyvä fiilis jäi.
No tuota... Ei ikinä oo hyvä lähtee yhtäkkisen päähänpiston johdattelemana vailla valmistautumista yhtään minnekään. Saatuani tämän mahtavan idean, vedin tennarit jalkaan ja toppatakin (joka ei 2058+2498629q3486098 pesukerran jälkeen enää ole toppatakki) päälle ja lähdin ulos. Pikasesti kalastin oikean koiran valjaisiin ja siitä suoraa lenkkipolulle lämmittelemään.
Pikkuhiljaa kiihdytettiin vauhtia, kunnes päästiin tasaseen juoksuvauhtiin, millä jatkettiin se loppu, mitä siitä kuudesta kilsasta oli jäljellä. Mulla oli vaan toi nahkaremmi kietastuna vyötärölle, kun ei vetovyötä omisteta. Tasasesti junnu vetikin ja välillä pysähty tarpeille. Loppumatkasta alko sitten jo kiihdyttämään, joten otettiin loppuun nopeempi spurtti.
Tällä kertaa juokseminen ei tuntunut yhtään pahalle, ei edes aluksi. Eikä, vaikka päivä oli jo pimenemässä, tie oli sohjoa ja kengät kastu. Ja tietenkin sato räntää ja muuta mukavaa. Pääsin heti siihen rytmiin. Mielessä ei liikkunut yhtään mitään. Oli vaan minä, koira, metsä ja tie.
Juostiin.
Jos Hiisi ei olis alkanu säntäillä hajujälkien perään ja muutenkin osottaa, että nyt riitti kaahottaminen, olisin voinut juosta ikuisuuden. Se oli niin sanoinkuvaamattoman upeeta!
Ja tosiaan, kun päästiin tiiviimmälle metsätaipaleelle, alko koiralta kiinnostus kohdistua muualle. Se ei olis millään juossut suoraa vaan poukkoili hajujen perässä. Juostiin vielä niin kauan, että saatiin loppuun kunnon suora ilman mitään temppuiluja ja palkkioks sai Hiisi jäähdyttelyn ajan hemmotella perunanenäänsä tien yli risteävien eläinten jälkien parissa.
Jäähdyttelylenkki oli noin reilu kilsa reipasta ja loppuun vähän rennompaa kävelyä. Sitten koira pääsi sisälle lämpimään lepäämään (vaikkei kovin väsyneeltä vaikuttanutkaan ja pihassakin vielä sekoili omiaan). Abauttiarallaa neljän tunnin päästä sai iiison kipollisen nappulaa veden, kananmunan (kuorineen päivineen) sekä merilevä- ja valkosipulijauheen kera. Lopuksi myöhemmin illalla oli ohjelmassa venyttely ja hieronta.
Alotin takakoivista ja venytin ensin taakse, sitten sivulle ja lopuksi nostin ne vielä ylös mahaa vasten. Sitten oli vuorossa kyljet, jonka jälkeen etuset. Niitä venytin vain eteen. Lopuksi venyteltiin kaula. Jokaista liikettä pidin yllä reilu kymmenen sekuntia. Viimeisenä hieroin koiran kauttaaltaan. Koko venyttely- ja hierontaoperaation ajan toi nautti silmät lupsahdellen, hölmö koira :D Sitten se mokoma käperty mun sängylle tyytyväisenä nukkumaan. Ja näin yöaikaan se sitten terrorisoi mua virkeenä kun mikäkin.
![]() |
Tämän nähdessä tajusin kuinka isoksi penneli on jo kasvanu :O |
Pahoittelen vielä, etten viihdytä teitä asiaan liittyvillä kuvilla.
Uuu, kiva ku alottelitte vetoo! :) Ja todellaki hei toi kuva havainnollistaa :ooo hemmetinmoine ripakinttu ja ryhdikäs :D Iskä muuten sano, et tässä Tuikku on ihan hiisin näköne http://1.bp.blogspot.com/-lxGvKyKMCFg/UUXyj-PwyzI/AAAAAAAAMX8/-9o3cQ7U1uM/s1600/VinskijaTuikku1732013_zpse47aaae1.jpg Täähän on siis vuoden vanha kuva ja tässä tämän hetkine http://2.bp.blogspot.com/-smVggXtXcKQ/UvZ2g_6LZwI/AAAAAAAAP2A/YffGCly8iqc/s1600/IMG_0168.JPG
VastaaPoistaKuvissa näyttää että niis ois eri koira, mutta erona on oikeesti vaan, että toisessa on talvikarva ja toisessa ei :D Kyl lomalla pitää sit päästä näkee!
Juu, ollaanhan me sitä tässä epäsäännöllisesti jo otettu vaikka kuinka paljon :D Ei vaan oo jaksanu kirjotella pahemmin siitä.
VastaaPoistaKattelinki noita. On se kyl iha ku eri koira noissa. Hiisi on kans ny iha luuviulu, mutta lihasta on jo alkanu tulee ja komeen talviturkinki kasvatti :D