Koirien kommunikaationapit

 Osaisitpa puhua. 

Moniko myöntää toivoneensa tätä joskus koiransa kohdalla? Minä olen ainakin. Usein tämä toivomus nousee pintaan hankalissa tilanteissa tai koiran sairastaessa, mutta myös aivan arkisissa tilanteissa, kun koira tuntuu katsovan merkitsevästi ihmistään odottaen tämän ymmärtävän. Mitä jos kerron, että koira ehkä pystyykin puhumaan meille meidän omalla kielellä? 

 


 

Kommunikaationappien historiaa

Ihmisillä on jo jonkin aikaa ollut käytössään erilaisia vaihtoehtoisia kommunikointimenetelmiä puheentuoton vaikeuksien tai muiden syiden takia. Tekniikan kehittyessä myös nämä kommunikaatiovälineet ovat kehittyneet ja vaihtoehtoina on esimerkiksi laitteet, jotka muuttavat kirjoitettua tekstiä puheeksi. Näistä lähtökohdista myös koirien käyttämät napit lähtivät syntymään.

Vuonna 2018 Christina Hunger, puheterapeutti Yhdysvalloista, hankki itselleen koiranpennun ja alkoi miettiä, voisiko pentu oppia kommunikoimaan samalla tavoin nappien avulla kuten jotkut ihmiset tekevät. Hän huomasi yhtäläisyyksiä koiransa oppimisessa ja ihmislasten puheen kehityksessä. 

Moni varmasti on huomannut, että koirat oppivat tunnistamaan tiettyjä sanoja. Esimerkiksi sana ulos voi saada koiran hyppimään riemusta ja rientämään ulko-ovelle, vaikka mitään muita vinkkejä ei annettaisi. Christina lähti kokeilemaan, voisiko koira tunnistamisen lisäksi myös oppia käyttämään sanoja. 

Suosittelen lukaisemaan Christinan kirjan Kuinka Stella oppi puhumaan (How Stella learned to talk). Se löytyy äänikirjana, e-kirjana ja fyysisenkin version voi halutessaan ainakin tilata. Kirjassa on kattavasti käsitelty tämän kommunikointitavan lähtökohtia ja Stellan kehitystä. Lisäksi se sisältää vinkkejä, miten oman koiran kanssa pääsee alkuun. Vaikkei aikoisikaan ikinä kommunikaationappeja käyttää, on tuo mielestäni lukemisen arvoinen kirja. Se sisältää paljon mielenkiintoisia havaintoja koirista, niiden käytöksestä ja oppimisesta. 

 

Tutkimus

Ei ehkä ihme, että puhuvat koirat valloittivat internetin melko nopeasti. Tietoisuus ja samalla mielenkiinto kasvoi. Minusta on hienoa ja tärkeää, että ihmisiä kiinnosti tarpeeksi, jotta asiaa alettiin myös tutkia. On hyvä olla skeptinen tällaisten asioiden suhteen, ja itse olen myös, vaikka napit meillä ovatkin käytössä ja vaikka todella haluaisin uskoa, että koirat voisivat oppia kommunikoimaan myös puheella. Tarkoituksena ei ole levittää virheellistä tietoa vaan ainoastaan jakaa omia kokemuksia ja ajatuksia aiheesta. Siksi onkin hyvä, että aihetta myös tutkitaan virallisesti ja kontrolloidusti.

Olemme Kidan kanssa mukana TheyCanTalk:in tutkimuksessa ja siksi kirjaankin ylös mahdollisimman paljon Kidan painamisia ja tilanteiden kontekstia. Meillä on myös valvontakamera päivystämässä nappeja 24/7. Tähän ei tietenkään tarvitse lähteä, vaikka napit hankkisikin. Itse vain olen niin kiinnostunut eläimiin liittyvistä tutkimuksista, että totta kai lähdin mukaan, kun tilaisuus tuli. Mikäli tutkimus kiinnostaa, niin mukaan voi hakea myös täältä Suomesta eikä koiran edes tarvitse olla mestari nappien kanssa.

TheyCanTalk Research (englanniksi)

Comparative Cognition Lab - University of California-San Diego (englanniksi)

 


 

 

Mistä aloitan? 

Haluatko kokeilla nappeja lemmikkisi kanssa? Hienoa! Olen mielelläni täällä auttamassa sen mukaan, mitä osaan. En ole missään tapauksessa ammattilainen, vaan jaan lähinnä omia kokemuksia Kidan kanssa. Mikä meillä on toiminut ja mikä ei. Tulen päivittelemään meidän kehityksestä aktiivisesti instan puolelle ja parhaani mukaan syväluotaavammin tänne blogiin. Suomessa on tällä hetkellä jo useampi nappien käyttäjä ja heitä löytyy myös sosiaalisesta mediasta, joten ehdottomasti heitä seuraamaan, mikäli napit kiinnostavat!

Aloittaminen on varmasti tässä se vaikein osuus. Kokosin tähän omien kokemusten pohjalta vinkkejä siitä, miten saada juttu rullaamaan. Koirat ja tilanteet ovat kuitenkin aina erilaisia ja jokainen löytänee oman polkunsa ajan kanssa. Tulen myös keskittymään tiettyihin asioihin kuten ensimmäisten sanojen valintaan erillisissä postauksissa myöhemmin.

 1. Ihan aluksi

Ensimmäisenä suosittelen etsimään arjesta sanoja, joita usein käytät koiran kanssa. Sanotko mennään ulos ennen uloslähtöä tai ruokaa koiran ruokinnan yhteydessä? Tunnistaako koira sanan auto, puisto, lenkki? Koiralle on hyvä puhua paljon. Jos vielä ei ole käytössä mitään vakiintuneita sanoja tietyille toiminnoille, niin nyt ne on hyvä valikoida ja ottaa käyttöön. Mahdollisimman perusmuotoiset, helpot sanat ovat parhaita, mutta valitsisin sellaisia jotka parhaiten sopivat omaan suuhun. Alkuun tuntuu oudolta puhua perusmuotoisilla sanoilla, mutta siihen kyllä tottuu.  


 

Kiinnitä myös huomiota siihen, millä tavoin koira jo kommunikoi sinun kanssasi. Meneekö se istumaan ulko-ovelle halutessaan ulos? Katsooko se lelua halutessaan leikkiä? Muita merkkejä voivat olla raapiminen, ääntely ja esimerkiksi hännän heilutus. Myös hienovaraisempia eleitä löytyy ja tässä joutuu koiranlukutaito testiin. Pyri huomioimaan koiran pyynnöt ja lisää niihin valitsemiasi sanoja. Tämä on tärkeää myös siksi, että koira luultavasti käyttää näitä ennen kuin alkaa painamaan nappeja.

Suosittelen myös tekemään hieman pohjatutkimusta ja tutustumaan esimerkiksi juuri Christina Hungerin kirjaan sekä juttelemaan ihmisten kanssa, joiden lemmikit käyttävät nappeja. Yleensä moni juttelee mielellään aiheesta ja vastaa kysymyksiin. 

Ympäri nettiä löytyy myös paljon keskustelualustoja. Esim. Facebook-ryhmät, Reddit ja TheyCanTalk foorumi.

2. Napit

Entäs ne napit sitten? Napit täytyy tällä hetkellä tietoni mukaan tilata netistä, niitä ei valitettavasti vielä Suomessa myydä. Joitain suosittuja vaihtoehtoja ovat esimerkiksi Learning Resource -napit ja FluentPetin napit. Meillä on näitä molempia käytössä ja voin antaa isot suositukset FluentPetin napeille. Aloittaminen voi kuitenkin olla helpompaa vaikkapa noilla Learning resourcen napeilla, sillä niitä saa hieman halvemmalla. Tärkeintä on tehdä tutkimusta nappien ominaisuuksista ja valita se itselle sopivin vaihtoehto. Olettaisin, että mikäli nappien suosio kasvaa, tulee markkinoille runsaammin vaihtoehtoja ja nappeja alkaa saada helpommin myös täältä päin maailmaa.
 

Kun napit ovat kotiutuneet, on niille aika etsiä sopiva paikka. Hyvä olisi valita jokin keskeinen paikka kotoa, jossa koira ja mieluusti muukin perhe viettää ison osan ajasta. Meiltä napit löytyvät olkkarista, josta ne pikkukaksiossa kuuluvat koko asuntoon. Napit voi sijoittaa maahan, korokkeelle tai vaikka seinällekin, miten vain tuntuu luontevimmalta ja sopivimmalta omaan kotiin. Huomioitavaa on, että jotkut koirat haluavat ottaa katsekontaktin ihmiseen nappien painamisen yhteydessä. Lisäksi nappien määrä tulee mahdollisesti kasvamaan paljonkin ja ne vievät yllättävän paljon tilaa. Joskus helpottaa, että nappi on lähellä asiaa, johon sillä viitataan. Esim. ULOS ulko-oven vieressä, RUOKAA ruokakupin vieressä...

Kidalle toimii se, että sillä on pääsy napeille joka suunnasta eli tilaa on nappien molemmin puolin ja ne ovat maassa. 

 


 

3. Opettaminen

Keskeisin pointti oppimisprosessia on mallioppiminen. Koiraa ei ole tarkoitus opettaa painamaan nappia herkkua vastaan eikä sitä saa pakottaa painamaan nappia. Koiran tulisi oppia painamaan nappia seuraamalla, kun sinä painat niitä. Tässä voi aluksi kestää pitkäänkin, jopa kuukausia, eikä siitä pidä lannistua. Jokainen koira oppii omalla tahdillaan. 

Mallioppimista voi vahvistaa muissakin tilanteissa ja koiraa voi kyllä rohkaista painamiseen. Me esim. harjoiteltiin jugurttipurkin kannella painamista. Itse en ole koskaan varsinaisesti palkannut Kidaa napin painamisesta, vaan siitä seuraa napissa olevan sanan mukainen asia. Aluksi on tärkeää toteuttaa koiran toiveet mahdollisuuksien mukaan aina, jotta koira oppisi napin merkityksen nopeammin ja jotta se kokisi painamisen kannattavana. Myös ns. vahinkopainamiset on tärkeää toteuttaa. Jos koira painaa ulos, vaikka uskot sen tarkoittaneen leikkiä, vie se silti ulos.

Nappeja lisätään sopivissa erissä, kum koira on oppinut edelliset napit tai on lähellä sitä. Helppoja aloitussanoja ovat juurikin ulos, ruokaa, leikkiä, riittää tai mitkä vain sanat, jotka koiralle ovat tuttuja. Itse olen huomannut myös, että on helppoa opettaa vastakohtaisia sanoja yhtäaikaa. Esimerkiksi lisäsin Kidalle KYLLÄ ja EI napit yhtäaikaa.


Tuleeko koirasta vaativa talon herra? Kenelle napit sopii?

Kun olen jakanut Kidan nappikokemuksia Instagramissa, olen saanut monesti kommenttia siitä, että huolettaa että omasta koirasta tulisi kovin vaativa tai se vain spämmäisi yhtä nappia. On myös kysytty, tuleeko koirasta talon hallitsija ja ihmisestä vain toiveidentoteuttaja. Tähän vastaisin, että koirat voivat yllättää. 

 


 

Minulla oli myös samoja huolenaiheita. Ajattelin, että Kida spämmäisi erityisesti RUOKAA, mutta niin ei kuitenkaan käynyt. Mielestäni tarkoituksena ei ole tulla koiran hovimestariksi vaan avata uusi väylä keskustelulle, tulla paremmaksi ystäväksi ja ohjaajaksi. Parantaa luottamusta ja antaa koiralle oikeus mielipiteisiin, tapa kertoa omista toiveistaan. Missään tapauksessa koiran jokaista toivetta ei tarvitse toteuttaa. Ja muistetaan edelleen se mahdollisuus, ettei koira tajua näistä mitään. 

Tarpeilla on helppo aloittaa, sillä niitä tulee päivittäin vastaan ja ne on suhteellisen helppo täyttää. Siksi varsinkin alkuun kommunikointi on lähinnä tiettyjen toimintojen pyytämistä. Mutta ainakin meidän tapauksessa keskusteluista on tullut syvällisempiä koiran oppiessa käyttämään nappeja ja keksiessään uusia tapoja sanoa asioita sekä sanavaraston kasvaessa. Siltä se ainakin vaikuttaisi.

Ei ole tietenkään mahdotonta, että koira alkaisi hakata nappeja tauotta esimerkiksi lenkin toivossa. Tässä mielestäni on tärkeää vuoropuhelu. Kun koira tietää, mitä jokin sana tarkoittaa, sille voi myös sanoa ei nyt, myöhemmin, riittää, kohta jne. Kidan kohdalla tämä on toiminut. Sille riittää tieto, että ulos pääsee vielä tänään, mutta ei juuri nyt. Voi myös miettiä, että mikäli koira on esimerkiksi hyvin ruokamotivoitunut, kannattaako sille alunperinkään esitellä nappia ruualle.

Mikäli spämmäystä tapahtuu, on ehkä pieni time-out paikallaan. Koiran voi pyytää pois napeilta ja antaa sen rauhoittua hetken ennen kuin kysyy, mitä se haluaa. Kidan kanssa olen pyrkinyt vahhvistamaan rauhallista käytöstä nappien kanssa.Vähän kuin missä tahansa keskustelussa, jos osapuolet ovat kiihtyneitä, on syytä rauhoittua ja yrittää vasta sitten uudelleen.  Syitä on myös hyvä miettiä. Onko koiralla iso tarve päästä esimerkiksi ulos? Onko se turhautunut? Hakeeko se huomiota tällä toiminnallaan?

Kida spämmii ainoastaan ollessaan turhautunut tai "vihainen" esimerkiksi kun rotat saavat huomiota tai kun teen kouluhommia koneella. Kidan kohdalla noissa tilanteissa napit ovat täysin satunnaisia eikä se halua asiaa, jota se pyytää. Siitä erotan huomionhakuiset painallukset. 

 

 Linkki videoon.


Kenelle napit sitten sopii? Itse suosittelisin näitä ihan kaikille koirallisille ja miksei myös muillekin lemmikin omistajille! Tällä hetkellä moni kissa käyttää nappeja, mutta löytyy niitä puhujia myös kaneista, hevosista ja jopa naudoista. Sen lisäksi, että tämä on mielenkiintoista ja opettaa uutta eläinystävästä voi napeista olla myös ihan sellaista hyötyä, että eläin voi kertoa esimerkiksi kivusta ja sen sijainnista. Sille voi opettaa eri ruumiinosia ja kipua merkitsevän sanan. Esimerkiksi Bunny kertoi omistajalleen tassuun juuttuneesta piikistä. Mikäli vähääkään kiinnostaa, niin ehdottomasti vain kokeilemaan! Napeista voi aina luopua, jos se ei tunnukaan omalta ja aloittamiseen ei tarvitse montaakaan nappia.

  

 Linkki videoon.


Ennen ja jälkeen nappien - meidän kokemuksia 

Me ollaan saatu napeista ihan hirveästi. Yritän kovasti olla hehkuttamatta näitä ihan liikaa, mutta se on osoittautunut hankalaksi. Lähdin kokeilumielessä liikenteeseen. Ajattelin myös, että Kida voisi tästä saada jotain uutta virikettä arkeen toimi sitten tai ei. 

Kida oli ensimmäisten nappien saapuessa edelleen melko kuoreensa vetäytyvä ja ujo johtuen Hiisin jättämästä aukosta ja eroahdistuksesta. Se ei pitkään aikaan uskaltanut nappeja käyttää kuin äärimmäisen varovasti ja harkituissa tilanteissa. Pikkuhiljaa ja kokeillen juttu kuitenkin lähti liikkeelle.

Napeista on tullut Kidalle tärkeitä: se käyttää niitä useasti päivässä ja jopa nukkuu niiden kanssa välillä. Mielestäni se on paljon itsevarmempi ja avoimempi nyt. Uskon sen johtuvan siitä, että se kokee enemmän hallinnantunnetta elämässään. Se saa valita asioita ja pyytää niitä. Tai sitten se johtuu jostain aivan muusta eihän sitä varmaksi tiedä. 

Napeista on tullut meillä melko hallitseva kommunikoinnin muoto kotona. Kida ei enää esimerkiksi istu ulko-ovella tai vingu halutessaan ulos vaan se käy painamassa nappia. Jos en meinaa sitä viedä ja sillä on oikeasti hätä, se lisää sanan NYT tai KYLLÄ. Rottien pitäessä meteliä, se saattaa painaa ROTTA ja yleensä myös EI ja RIITTÄÄ, koska täällähän ei jyrsijät riehu. Myöskin kerjäämiseen se on keksinyt uudet keinot. Se käy painamassa RUOKAA ja lisää siihen joko OLET RAKAS tai YSTÄVÄ. Kidasta on siis paljastunut tällainen aavistuksen manipuloiva puoli. Yllätyksenä myös tuli, ettei tuo olekaan kaikkien kaveri ja rotat on siitä tosiaan inhottavia. 

Minusta on tullut tarkempi lukemaan Kidaa. Olen oppinut huomaamaan yhä pienempiä eleitä, mitä se käyttää kun se ei kommunikoi napeilla. Pentuna siitä paistoi selkeästi esiin pieni diiva, jolla oli suuri luonne. Nyt se on taas näkynyt, kun nappeja painetaan määrätietoisesti ja potkitaan jos vähän ketuttaa. Samoin rottien huomionti aiheutti tässä taannoin melkoisen kohtauksen, joka purkautui nappien spämmäämisellä. Olipa meillä myös "riita" tuossa jokunen viikko sitten, kun en antanut Kidalle pyynnöstä ruokaa ja se meni painamaan RIITTÄÄ OLET RAKAS ja käveli toiseen huoneeseen. Toki nämä tilanteet varmaankin näyttävät ihmisen näkökulmasta melko erilaisilta kuin koiran, mutta yleensä Kidan jutut sopivat niin hyvin kontekstiin, että vaikea uskoa niiden olevan satunnaisia.  

Miinuspuolena tämä kaikki on tuntunut melko paljolta. Nappien mukana on tullut iso internet yhteisö, jossa puhetta riittää kellon ympäri; on jonkin verran paineita postailla someen jotain järkevää ja valehtelisin, jos sanoisin, että aina jaksaa vastailla koiralle ja innostua sen jutuista. Ihan kuin missä tahansa suhteessa, aina vaan ei ole sillä tuulella. Sen sijaan, että tarttuisi helppoon ratkaisuun ja pakkaisi napit kaappiin vieden näin Kidalta äänen, olen jättänyt napit ja yrittänyt jaksaa vastata. Onneksi Kidakin lukee myös minua ja huomaa, milloin on turha pyydellä samoja asioita uudelleen ja uudelleen. 

Mielestäni koko hommassa on enemmän plussia ja innolla odotan, millaisia tuloksia tutkimuksista saadaan. Voihan tämä taas olla pelkästään ihmisten haihatuksia, mutta onpahan tästä ainakin ollut hupia varsinkin, kun viime vuosina ei hirveästi mitään muutakaan tapahtunut. 

 


Varsinainen tekstijärkäle tästä tulikin. Kiitokset, mikäli jaksoit tänne asti kahlata! Multa saa tulla aina kyselemään ja mulle voi tulla juttelemaan, mikäli tämä tai muu aihe kiinnostelee. Meidän instagramista löytyy videonpätkiä Kidan höpinöistä ja muuta vähän kevyempää, joten suuntaa sinne, mikäli blogitekstit eivät ole sun juttu.

Kommentit