part 1, part 2, part 3 (ja lisää tagin "käytösongelmat" alta)
Nyt voin vihdoin raportoida jotain positiivista remmirähjäyksen saralta, selvää edistystä havaittavissa. Vielä on tietysti parantamisen varaa, mutta nyt on toivoa, että me tästä vielä joskus päästään.
Viimesen kuukauden aikana ollaan suurinpiirtein päivittäin kohdattu lenkeillä toisia koiria. Ainoastaan kerran Hiisi on räjähtänyt niin kuin ennen, ja silloinkin oli selvä syy. Vastaantuleva koira sai mennä mielensä mukaan flexissä ja pääsi noin metrin etäisyydelle meistä. Se tuijotti Hiisiä, ja vaikka ei pitänyt mitään ääntä, niin olisi kyllä varmasti käynyt päälle, jos olisi hihnansa kanssa yltänyt. Hiisin pasmat sekos ihan totaalisesti. Mulle jäi tästä episodista mukavan kokoiset mustelmat, mutta sen isommitta seurauksitta selvittiin kuitenkin. Hiisi ei rauhottunut ennen ko päästiin kotiin, mutta ei ole onneksi sen jälkeen tehnyt mitään vastaavaa.
Nyt ohitukset kulkevat lähinnä niin, että Hiisi saattaa vetää jonkin verran tai sitten kulkea mun vierellä ja "vaania". Lähempänä saattaa hypätä pystyyn tai kävellä ihan nätisti. Saattaa haukkua, vinkua tai olla hiljaa, mutta enää ei ole rähinää ollut. Näissä tilanteissa oon katsonut myös voivani kieltää tota, koska se ei enää vaikuta pelokkaalta, lähinnä siltä, ettei oikein tiedä miten päin olla. Oon ollut tosta niin ylpee, tää on iso harppaus meille ja tästä on hyvä jatkaa eteenpäin.
Hyvä te! Kyllä se siitä pikkuhiljaa. :)
VastaaPoista