Truu tokoilijat asialla

Päätin kirjoittaa sunnuntaisista tokotreeneistä ihan erillisen postauksensa, kun treenit on tuntunut porukkaa kiinnostavan. Eli tosiaan, saatiin paikka tokon alkeiskurssilta, joka alkoi jo 22. päivä. Meitä ei ensimmäisissä treeneissä näkynyt syystä että Hiisi aloitti juoksunsa taas varsin sopivasti, eikä ehditty sopivia juoksusuojia hankkimaan ennen treenejä.

Viime sunnuntain treeneihin kuitenkin päästiin, vaikka meinasin jänistää ja perua nekin. Oonko ihan hullu, kun edes ajattelen sinne ihmisten eteen lähteväni? Siis koiran kanssa, joka ei normitilanteessakaan toimi, kuten todistettiin joku aika sitten. Olin valmistunut täydelliseen katastrofiin ja jälleen uuteen nöyryytykseen. Hallille kuitenkin suunnattiin.

Tällä kertaa treeneissä oli tarkotus opetella perusasento. Sen perusteet meillä onkin jo hallussa, mikä oli ihan hyvä, koska mun mielestä on parempi alottaa liikkeestä, jonka Hiisi jo osaa ja josta se pitää. Ja tuo olikin yksi liike, johon kaipasin ohjaajan mielipidettä.

Alun odotuksen ajan Hiisi silmäili muita osallistujia, eikä vaikuttanut pelokkaalta vaan pikemminkin uteliaalta. Ei mennyt muiden haukkumiseen mukaan ja istui nätisti odottamassa, mutta vinkui toisinaan. Kun treenit lähti kunnolla käyntiin, ja päästiin treenaamaan, Hiisi teki sivulletuloja ihan nätisti. Kuitenkin siitä huomasi selvästi, ettei se ollut ihan mukana touhussa. Aluksi suoritettiin liike aina niin, että Hiisi näki muut koirat, selkäänsä se ei niille suostunut kääntämään. Sitten ohjaaja tuli meidän luo ja Hiisin vähänenkin kiinnostus touhuun tyssäsi. Maassa oli yhtäkkiä niin hirrrveesti kivoja hajuja ja mitäs toi tolleriuros tossa vieressä tekikään ja hei niillä on tuolla VINKUlelu!

Saatiin ohjaajalta paljon hyviä vinkkejä, joilla lähteä työstämään parempaa suoritusta. Perusasennossa sinällään ei ollut vikaa, mutta koira vaan tarvitsi saada kuulolle ja ne viimeisetkin vinot suoritukset kitkettyä. Jossain vaiheessa ohjaaja tokasi, että sä et vaadi koiraltas tarpeeks, laita se vaan tekemään, kyllä se osaa. Ja totta vie, siinä vasta jotenkin silmät aukes, että enhän mä oikeesti siltä vaatinut. Mutisin vaan käskyjä ja epätoivosesti yritin saada huomion itseeni. Ohjatuissa treeneissä meen ite aina jotenkin siihen me-ei-osata-mitään -tilaan ja tuun sanoneeksi kaikki käskyt aina ihan liian hiljaa. Ei ihme, jos kukaan ei ota mua tosissaan, kun vaan piipitän siellä hallin nurkassa :D

Niinpä nappasin itseänikin niskasta kiinni, ja päätin unohtaa kaikki muut hallissa. Ensin stoppasin koiran haistelemisen. Sitä ei hallissa enää tehdä, vaikka miten mielenkiintosia viestejä sieltä löytyisikin. Sitten vähän lelulla hullutusta ja reipas käsky, tällä kertaa ihan ääneen. Jossain vaiheessa me päästiin ihan kunnon flow-tilaan, ja kaikki oli yhtäkkiä helppoa. Koira teki silmät säihkyen ja kuola roiskuen aivan tismalleen, mitä pyysin. Se pystyi tekemään myös selin muihin, ei välittänyt vaikka lumi paukkui katolta alas, ei häiriintynyt vaikka vieressä haukkui koira tai vaikka muut tulivat vähän lähemmäskin. Yhtäkkiä se oli taas kun eri koira. 

Kun oltiin saatu hyvä vauhti päälle, pidettiin pieni tauko ja käytiin kävelemässä ulkona. Sitten takaisin, muutama onnistunut liike ja oltiin valmiita siltä erää. Mielenkiinnon ylläpitämiseksi tein ton kanssa myös muita liikkeitä väliin, kuten eteentuloa ja seuruuta. Todella helppoina pidin nekin, keskityttiin tällä kertaa lähinnä ton sivulletulon parantamiseen. Lopuksi tehtiin myös luoksari, joka sujui loistavasti ja kerralta oikein. 

Kotiinpäin kävellessä olin vaihteeksi niin motivoitunut Hiisin koulutuksen suhteen, ja kun vielä tehtiin ohitus ilman rähinöitä, vinkumisia tai vetämistä niin säteilin varmaan kirkkaammin kun toi kevät aurinko. Kotona Hiisi sai kunnon herkkuannoksen nappulaa, lohiöljyä ja kananmunaa, joiden seassa hyi-en-syö-maksa ja ehdoton-ei-kananmunankuoretkin menivät alta aikayksikön.


Voiko olla tyytyväisempi? Enpä usko. Rakkimus oli niiiin väsynyt koko loppupäivän ja vaan retkotti mun sängyllä nukkumassa. Niin jännä, miten tunti tehokasta aivotyöskentelyä vie kaiken energian toltakin duracellpupulta.