Treenimetodit testissä 1: Namipalkkaus

Päätin aloittaa tällaisen sarjan koirien kouluttamisesta. Tarkotus olisi esitellä meillä käytössä olevat palkkaus- ja koulutusmenetelmät, ja kokeilla myös jotain uutta. Pistelkää ehdotuksia, jos haluaisitte meidän kokeilevan jotain.

Ensimmäisenä otin aiheeksi namipalkkauksen, joka on meillä ollut varsin paljon käytössä. Tämä on simppeli ja helppo tapa palkita koira. Meillä se vakiintui käyttöön koska a) Panda ei välitä leluista b) Panda on superperso ruualle ja kaikki herkut menevät c) en edes tiennyt koiran tullessa muista palkkauskeinoista. Vähitellen on näkökenttä avartunut ja uusiakin palkkauskeinoja on löytynyt, mutta niistä myöhemmin lisää. 

Namipalkan plussia ovat minun mielestäni mm. nopeus, tarkkuus ja monipuolisuus. Koiran toimiessa oikein, nami on helppo nakata samalla sekunnilla. Sillä myös helpommin palkkaa oikeasta asiasta. Tässä toki vaikuttaa paljon myös ohjaajan taidot ja reaktiokyky. 

Herkkuja saa mukaan lähes minne vain, ne eivät paljoa paina tai tilaa vie. Jokaiseen tilanteeseen löytyy omat herkut: reissuun kannattaa ottaa hyvin säilyviä, mahdollisimman mietohajuisia kuivaherkkuja; treeneihin pieniä ja maistuvia, yleensä voimakas tuoksu on hyvästä; kotitreeneissä voi käyttää vaikka raakalihaa, samoin esim. haussa ja jäljellä palkkana. 

Herkkuja voi ja pitääkin vaihdella. Vaihtoehtoja on miljoonittain. Jokaiselle koiralle ja omistajalle varmasti löytyy mieluisia. Tällä saa leluista motivoitumattoman sessenkin innostumaan ja kaikeksi onneksi moni koira on herkkusuu. Myös nirsolle Aadalle maistuu herkut, vaikka ruuan kanssa saattaa olla ongelmia. Herkuilla voi myös kätevästi korvata päivän ruuan (jos käyttää esim. raakalihaa tai nappuloita).

Tätä palkkaustapaa on helppo muunnella muillakin tavoilla. Herkun voi heittää koiralle. Välillä taakse, välillä sivulle, eteen, lähelle tai kauemmas. Sen voi antaa suoraa suuhun tai koira voi kopata sen ilmasta. Herkkuja voi piilottaa ja tehdä vaikka namiruutuja. Herkun voi laittaa alustalle ja vapauttaa koiran oikein tehtyään noutamaan palkkansa. Palkan koko on myös vaihdeltavissa. Nämä kaikki tavat tekevät treeneistä mielenkiintoisia ja vaihtelevia, koska koira ei tiedä, miten saa palkkansa tai kuinka suuri se on. Tätä on helppoa myös yhdistellä muihin metodeihin, esim. naksutinkoulutukseen tai imutukseen.

Niin kuin kaikesta, herkuistakin löytyy miinuspuolia. Kaikki koirat eivät näistäkään motivoidu tai edes pidä. Treeneissä herkut voivat mennä ns. väärään kurkkuun, terveisin ollaan ongittu erään hotkijan kurkusta kananpalasia ja ellällekin jouduttu. Herkut saattavat sotkea, eivätkä ne aina ole edes terveellisiä koirille. Koira saattaa myös ehdollistua niihin ja tehdä vain niiden voimalla, treeneistä tulee pelkkää herkku-herkku-herkku eikä omistaja enää ole minkään arvoinen ilman niitä. 

Vaaratilanteita syntyy myös silloin, kun ei tiedetä, mitä kaikkea koiralle voi antaa. Kaikkien tulisi tajuta jättää esimerkiksi ihmisten herkut koirien ruokalistalta kokonaan, puhumattakaan koiralle vaarallisista ruuista. 

Jos syötettyjä nameja ei miinusta päivän ruokamäärästä, koira lihoo helposti. Niin se vain on, vaikka helposti ajatteleekin ettei pari pientä murua vaikuta. Varsinkin teollisissa herkuissa ja rasvaisessa lihassa saattaa energiapitoisuus olla aika hurja, mikä vaikuttaa erityisesti pieniin koiriin. On hyvä myös huomata, miten herkut vaikuttavat esim. tiettyjen ravintoaineiden imeytymiseen ja miettiä päivän menua sen mukaan.

 

Tämä palkkausmenetelmä menettää myös teränsä, mikäli koira on syönyt. Parhaiten siis toimii nälkäiselle koiralle, mikä saattaa aiheuttaa vaikeuksia, jos koria ruokitaan useamman kerran päivässä. 

Tämä metodi voi olla joko halpa tai kallis. Riippuen mikä kenellekin on halpaa ja mikä kallista sekä siitä, mistä ja millaisia herkkuja koiralleen hankkii. Itse pyrin teolliset herkut jättämään kaupan hyllylle syistä, että ne ovat kalliita ja epäterveellisiä suurinosa. Tietysti laiskalla päällä ollessa helposti vain käy nappaamassa sieltä pussin. Meillä koirien suosioon ovat nousseet teollisista herkuista mm. Best Friendin Softies -herkut ja HHC:n kanafileet. Joskus haen myös lihapullia tai nakkeja, mutta ne ovat melko harvinaista herkkua suolapitoisuutensa takia. Kotoa otetaan käyttöön kuivunut juusto ja leikkeleet, silloin harvoin kun niitä on. 

Kaikista halvimmaksi ja koirien kannalta terveellisimmiksi ja maistuvimmiksi olen havainnut itsetehdyt herkut. Niihin kuluu aikaa toki, mutta ne tulevat halvemmiksi kuin kaupasta ostetut. Niihin voi myös käyttää juuri haluamiaan raaka-aineita ja niitä saa suuren määrän kerralla.

Kaikin puolin siis käytettävä tapa, vaikkakaan ei kaikille sovi. Veikkaan, että tämä on yksi yleisimmistä tavoista palkata koira. Itse tosiaan aloittelin tällä ja tiedon karttuessa yhdistelin muita tekniikoita ja muunsin palkkaustapaa. Tästähän saa vaikka mitä irti, ja meidän koirat ovat kaikki tästä erityisesti pitäneet ja oppineet nopeasti. 

 Tosiaan, palkka voi olla mitä kokoluokkaa tahansa ;)