Kuulumisaiheisia postauksia on meiltä pyydetty yhtä paljon kuin kaikkea muutakin, joten päätin tässä aikani kuluksi väsätä pienen päivityksen, mitä meille kuuluu.
Aloitetaan tällä kertaa Aadasta. Sen kanssa ei olla paljon mitään kesän aikana ehditty puuhastella, vaikka suunnitelmat olivatkin vähän toiset. Se on reissaillut omistajansa mukana paljon. Muutamaan kertaan ollaan saatu parin päivän hoitokeikka, jolloin ollaan koira lenkitetty, ruokittu ja hieman myös otettu jotain treeniä. Noita temppuhaasteen temppuja ollaan koitettu harjoitella, mutta aikataulussa ei olla pysytty, koska niin harvoin ollaan loppujen lopuksi päästy tekemään.
Pandankaan elämään ei kesäisin juuri muuta kuulu kuin auringon ottoa ja letkeitä lenkkejä. Sillä on jännä tapa hakeutua kuumalle kivelle aurinkoon nukkumaan, huolimatta paksusta tummasta turkistansa, samalla kun muut koirat mieluummin lekottelevat varjossa viileällä nurmikolla. Temppuhaasteen osalta ollaan senkin kanssa jäljessä, mutta kuitenkin pidemmällä kun Aadan kanssa. Se on innostunut tästä ihan tosissaan ja tehnyt mielellänsä pikkutemppuja.
Hiisin puolesta onkin ehkä enemmän asiaa. Sen kanssa ollaan aika aktiivisesti käyty canicrossaamassa ja opeteltu kaikkea hyödyllistä. Temppuhaasteen temput ovat hieman jääneet sivummalle, koska oon uudelleen innostunut opettamaan tolle noutoa ja uusia tokoliikkeitä. Silti ollaan melkein suunnitelmien mukaisessa aikataulussa, tosin ollaan vähän muutettu temppuja.
Täällä kaupungilla on mun mielestä ihan tosi mukava koiraranta, jossa ollaan Hiisin kanssa käyty useasti, varsinkin näin helteillä. Toi on ollut ihan innoissaan sukeltelemassa ja riekkumassa, mutta laiturilta ei ole vielä uskaltanut veteen hypätä, minkä otinkin sitten tämän kesän tavoitteeksi. Ei pidetä rimaa turhan korkealla, heh.
Remmirähjäyksen puolestakin kuuluu pelkkää hyvää tältä erää. Ohitukset sujuvat jo pääsääntöisesti hyvin ja ääneti. Edelleen tuo tuijottaa ja alkaa vetämään, mutta enää ei rähistä ja harvoin edes hypitään. Kauempana olevat koirakot ohitetaan jo ilman vetämistäkin. Vapaana en ole uskaltanut tuota pitää, mutta liinan kanssa menee hyvin ja tottelee käskyjä, kuten kuuluukin. Ehkäpä sitten pesintäkauden loputtua uskaltaisi jo kokeilla ihan vapaanakin taas.
Eli ei siis mitään erikoisempaa, puhdasta lomaa ollaan vietelty niin kun kai kesään kuuluukin. Miittejä olisi suunnitteilla jonkun verran, mutta näille iski jälleen kerran nenäpunkki, joten ennen sen hoitamista ei minnekään oikeastaan päästä. Temppuhaasteen suhteen päätin niin, että poistan siitä määräajan ja opetan noi temput noille ihan omaan tahtiin. Oon vaan ehkä maailman surkein pitämään kiinni mistään aikarajoista tai tekemään mitään muutakaan säännönmukaista :D Mikä ei ehkä tullut kenellekään yllätyksenä.
 |
| Näin lähellä se on jo hypätä, muttei sitten kuitenkaan uskalla. |
Kuvat c. Ada K. Mä käsittelin, yritin anyway.
Kommentit
Lähetä kommentti