Koiran hampaiden hoito: itsestäänselvyys, eikö?
No eipä tunnu olevan. Vain kaksi kolmesta koiranomistajasta pitää huolta koiriensa hampaista, moni ei tule edes ajatelleeksi, että koirien hampaat vaatisivat huomiota ja se näkyy. Jopa noin 80%:lla koirista alkaa ilmetä hammasongelmia jo kolmen ikävuoden jälkeen. Mun mielestä se on aika hurja lukema ja siksi päätinkin kirjoitella aiheesta toivoen, että tämä saisi edes yhden koiranomistajan muuttamaan tapojaan parempaan.
Koirilla on, hieman riippuen, 42 pysyvää hammasta, vaihtuvia maitohampaita 28. Suu on bakteereille varsin ideaalinen ympäristö, sillä se on lämmin ja kostea. Se, että koiran suussa asustelisi vähemmän bakteereita, on pelkkä myytti. Jos hampaita ei hoida säännöllisesti, alkaa ongelmia ilmetä melko nopeasti. Näitä ovat mm. ientulehdus, hampaan kiinnityskudoksen tulehdus ja lukuisat muut tulehdukset, hammaskivi, purentaviat, kudoskuoliot ja keuhkokuume. Vaikea siis uskoa, etteivät jotkut koiranomistajat ole kiinnostuneita kurkkaamaan koiransa suuhun aina silloin tällöin.
Purentaviat saattavat olla perinnöllisiä, jolloin niille harvoin voi tehdä juuri mitään. Sellaisen voi kuitenkin aiheuttaa myös maitohammas, joka ei irtoa ajallaan. Puhkeavat pysyvät hampaat työntävät maitohampaita tieltään ja voivat jäädä pysyvästi väärään asentoon, ellei pentua toimiteta riittävän ajoissa eläinlääkäriin, ja tilannetta korjata. Purentaviallisen koiran suuta kannattaa pitää vieläkin tarkemmin silmällä, jotta huomaa mahdolliset muutokset. Yleistä on esimerkiksi alakulmureiden painaminen yläleuan ikeniin tai kitalakeen, jolloin syntyneet kuopat keräävät bakteereita ja ovat kivuliaita koiralle. Purentaviat voivat vaikuttaa myös koiran syömiseen. Näistä kannattaa aina keskustella eläinlääkärin kanssa, mielellään mahdollisimman aikaisin.
Ientulehdus aiheutuu hampaiden pinnoille kerääntyvästä plakista, mikäli hampaita ei puhdisteta säännöllisesti. Plakkia syntyy, kun hampaan pinnalle takertuu bakteereita. Kovettuessaan plakki muuttuu hammaskiveksi. Vaarallisinta hammaskivi on lähellä ienrajaa. Plakki, hammaskivi ja taudinaiheuttajabakteerit saattavat yhdessä aiheuttaa ientulehduksen eli gingiviitin. Sen oireita ovat mm. pahanhajuinen hengitys sekä turvotus, punoitus ja verenvuoto ikenissä. Ientulehduksen voi hoitaa poistattamalla plakin ja hammaskiven eläinlääkärillä. Sen jälkeen hoito siirtyy kotiin, jossa hampaat puhdistetaan päivittäin.
Jos ientulehdusta ei hoideta, se saattaa edetä ikenen alle aiheuttaen hampaan kiinnityskudoksen tulehduksen, parodontiitin. Siinä hammasta ympäröivä luu alkaa tuhoutua, mikä johtaa lopulta hampaan irtoamiseen. Parodontiitti ei parane, mutta sitä voidaan hoitaa hampaiden huolellisella puhdistuksella tai hampaanpoistolla.
Huono suuhygienia voi aiheuttaa myös muita tulehduksia, kun bakteerit pääsevät suun haavaumista verenkiertoon. Tulehduksia ja kudoskuolioita aiheutuu mm. munuaisiin, maksaan ja sydämeen. Bakteerit voivat myös aiheuttaa keuhkokuumeen, mikäli pääsevät hengitysteihin.
Mitä sitten pitäisi tehdä, jotta koiran suu pysyisi terveenä ja puhtaana?

Parhaassa tapauksessa hampaat harjataan aamuin illoin sisä- ja ulkopuolelta sekä purupinnoilta, mutta kerran päivässäkin riittää. Aluksi kannattaa harjata vain muutama hammas kerrallaan ulkopuolelta. Pikkuhiljaa koiraa voi alkaa totuttamaan suun avaamiseen ja hampaiden puhdistamiseen kauttaaltaan.
Hyvä lisä ja vaihtoehto niille, joille hampaiden harjaus ei ole mahdollista, ovat erilaiset puruluut ja -lelut. On olemassa myös kemiallisia plakinpoistajia ja erikoisruokavalioita, jotka auttavat ylläpitämään suuhygieniaa. Lisäksi suun huoltoon kuuluu perustarkastukset niin kotona kuin eläinlääkärissäkin.
Meillä on molemmille koirille hammasharjat, mutta täytyy myöntää, että aivan päivittäin ei tule käytettyä. Kerran viikossa olen harjaillut hampaat kokonaisuudessaan Hiisiltä ja päivittäin perusterveystarkin yhteydessä tutkitaan suu ja raaputellaan enimmät plakit pois. Sillä on kuitenkin alkanut olemaan niin paljon plakkia, että päivittäistä harjausta oon alkanut sen kohdalla harkita. Pandan hampaita oon harjaillut tarpeen mukaan, sillä sille ei kerry juuri ollenkaan plakkia eikä sillä ole koskaan ollut ongelmia suussa. Nykyisellään en tiedä, kuinka usein sen hampaita huolletaan, mutta aina maalla käydessä pyrin tarkastamaan tilanteen.
Meillä syödään myös raakaluita ja nappulaa, jotka niin ikään ylläpitävät suun puhtautta. Pandalla nappulasta tuskin on hyötyä, kun se vähän laiskasti tuntuu pureskelevan, mutta Hiisi kyllä rouskuttelee antaumuksella. Eläinlääkärillä tarkistutetaan tilanne aina siellä käydessä ja molempien hampaita on kehuttu, mitään normaalista poikkeavaa ei ole tähän mennessä löytynyt.
Lähteet:
Sinut on haastettu http://teamlimimo.blogspot.fi/2015/12/joulukuun-neljas-paiva.html
VastaaPoistaHuh, tajusin juuri, että eihän tuo ole Panda joka Hiisille näyttää hampaansa... Pandan veli? :)
VastaaPoistaSe on Fanni. Sen emä on Pandan siskopuoli, että jotain kaukasta sukua siis :D
Poista