Mitä harrastaa vanhan koiran kanssa?

Kaikille lienee selvää, että koiran ikääntyessä myös sen tarpeet muuttuvat. Liikunta ja erilaiset aktiviteetit ovat edelleen tärkeitä, mutta aivan yhtä vauhdikkaat lajit eivät vanhemmille koirille sovi. Mitä vanhan koiran kanssa voi sitten tehdä?

Liikunta on minkä ikäiselle koiralle tahansa tärkeää. Korkeakaan ikä ei estä nopeaa tempoa tai riehumista, mutta järki on hyvä pitää päässä. Parasta liikuntaa seniori saa, kun se saa liikkua vapaana, omaan tahtiinsa. Tosin on niitäkin, joita joutuu niiden omaa terveyttä silmällä pitäen jarruttelemaan ja niitä, jotka eivät itsenäisesti käpäläänsäkään liikauta. 

Hyvää liikuntaa on mm. tasaisella, joustavalla alustalla ravaaminen ja uinti. Rankkoja juoksulenkkejä, äkkinäisiä liikkeellelähtöjä, käännöksiä ja pysähdyksiä kannattaa välttää. Rennot kävelyretket ja myös patikointi, jos koira on hyväkuntoinen ja jaksaa kävellä pitkiä matkoja yhtäjaksoisesti, ovat hyviä vaihtoehtoja.


Vanhan koiran kanssa voi harrastaa yhtä monipuolisesti kuin nuorenkin. Koiran kunnon huomioon ottaminen on kuitenkin tärkeää. Agility laitetaan yleensä syystäkin poikki koiran ikääntyessä, mutta joitain muutoksia tehden sekin onnistuu. Hypyt kannattaa jättää pois tai vähintäänkin madaltaa reilusti. Vaarallisemmat esteet, kuten vaikka keinu, kannattaa nekin karsia. Tosin kiipeilyesteistä saa sopivampia, jos esimerkiksi leventää lautaa, jonka päällä koira kulkee (iän karttuessa koirankin tasapaino saattaa heiketä ja leveämpi lauta pienentää tippumisriskiä) ja tekemällä nousu ja laskeutuminen loivemmaksi, jolloin se ei käy niin paljon nivelten päälle. Hyviä, turvallisempia esteitä vanhuksille ovat esimerkiksi kepit, putki ja säkki.

Itse en aloittaisi agilityä sellaisen vanhemman koiran kanssa, joka ei ole aiemmin lajia harrastanut. Agility kun kuitenkin edellyttää hyvää pohjakuntoa ja vaatii koiralta melko paljon fyysisesti. Pandan kanssa ollaan sen agilityuran päätyttyä treenattu mm. keppejä. Aluksi käytiin myös satunnaisesti treeneissäkin vielä ja otettiin vähän hyppyjä kotona hyvällä alustalla. Nykyisin ollaan kuitenkin jätetty koko laji taakse ja siirrytty sopivampiin. 

Koiratanssi on meille jonkin verran vieraampi laji, mutta sen voi ehdottomasti tehdä vanhallekin koiralle sopivaksi hyvin vähällä vaivalla. Koiratanssin voi myös aloittaa minkä tasoisen koiran kanssa tahansa, eikä tarvitse välttämättä edes ilmoittautua minnekään kurssille. Tämä on helppo ja turvallinen harrastus harrastaa kotonakin. 


Me ollaan koiratanssia muutamaan kertaan kokeiltu ja mä oon ite tykännyt tosi paljon. Panda irtoaa hyvin, joten siinä mielessä se on sopivampi koira tähän kuin vaikka Hiisi, mutta se ei vaan tahdo malttaa pitää huomiota ohjaajaan, jolloin se ajautuu vähän muihin puuhiin. Eipä olla tätäkään mitenkään vakavasti otettu siitä syystä, ettei Pandaa oo hirveästi huvittanut muiden tahtiin tanssia :D 

Jäljestys ja haku ovat myös hyviä harrastuksia senioreille. Hyväkuntoinen vanhus pärjää näissä siinä, missä nuorikin, mutta pohjakunnoltaan heikommalle koiralle voisi valita tasaisemman, kevyemmän maaston ja helpomman jäljen. Tietysti iän karttuessa jälkiä tulee lyhentää ja hakualuetta pienentää jaksamisen mukaan. 

Jäljestys erityisesti on hyvä harrastus seniori-ikäiselle siinä mielessä, ettei se vaadi nopeutta tai rautaista lihaskuntoa, mutta on kuitenkin rankkaa ja väsyttää koiraa tehokkaasti tarjoten mielenkiintoista tekemistä ja aivotyöskentelyä. Jäljestystä myös on monenlaista. Ei sen tarvitse olla mitään tiukkaa pitkien hajujälkien seurailua vaan se voi yhtä hyvin olla lyhyt namijälki täynnä herkkuja. Namiruudut sun muut ovat myös hyvää tekemistä koiralle. Nämä harrastukset sopivat myös koiralle, jonka näkö- ja/tai kuuloaisti ovat heikentyneet. Niin kauan, kun hajuaisti pelaa, voi näitä harrastella.

Sitten tähän meidän lempiharrastukseen, rally-tokoon. Me ollaan huomattu tämä erityisen hyväksi senioriharrastukseksi. Se ei ole niin tiukkapipoista kuin toko ja yhdistelee monia muita lajeja. Toki tämäkin laji sisältää esim. hyppyjä, mutta me ollaan ne jätetty suosiolla välistä. Vanhan koiran kanssa voi myös kisata rally-tokossa niin kauan kuin kunto sen sallii. Tämä on siitä hyvä laji, että voi mennä ihan rauhassa koiran tahtiin ja sitä voi myös ohjailla paljon vapaammin kuin esimerkiksi tokossa. Ja vaikka joitakin liikkeitä joutuisi jättämäänkin välistä, muita vaihtoehtoja on niin paljon, ettei taatusti tule tylsää. Ratoja voi rakentaa vaikka kuinka monentyylisiä ja aina löytyy jotain kehittämistä. Miksei liikkeitä myös voisi kehitellä itsekin, jos haluaa. 


Toko tietysti kuuluu myös hyviin harrastuksiin johonkin pisteeseen saakka. Hyväkuntoisen vanhuksen kanssa voi harrastaa täysimittaisesti, sillä hyppyjä ja muita hankalampia liikkeitä on suhteellisen vähän. Jos kisoihin ei mieli, niin voi suosiolla jättää nuo pois ja keskittyä niihin liikkeisiin, jotka eivät rasita koiraa turhan paljon. 


Sitten ovat tietysti kaikki rotukohtaiset harrastukset, joista esimerkkinä nouto, metsästys ja paimennus. Nouto varmasti sopii vanhallekin koiralle niin kauan, kun pitää temmon sopivana. Ja paimennuskin varmasti onnistuu kokeneelta paimenkoiralta vanhemmallakin iällä. Metsästys sen sijaan on niin rankkaa ja vaarallista, että itse jättäisin koiran eläkkeelle hyvissä ajoin. Tosin metsästyskoirat ovat yleensä hyväkuntoisia ja tottuneita raskaisiin metsästysreissuihin.

Erikoistapauksina mainittakoon vielä näyttelyt ja mätsärit. Ne eivät kaikkien mielestä lukeudu harrastuksiin, mutta kirjotellaan jotain niistäkin. Molemmat ovat vanhukselle fyysisesti sopivaa puuhaa. Ei ole hirveän raskasta ravata kehää ja seistä asennossa. On kuitenkin hyvä huomioida sää ja alusta. Kaikki koirat eivät kestä pientäkään ravuuttamista asfaltilla ja liukas alusta on erityisesti vanhemmille koirille vaarallinen. Liian kuuma tai kylmä sää eivät myöskään ole optimaaleja vanhan koiran juoksuttamiseen kehässä. Tällaiset tapahtumat voivat myös olla äärimmäisen stressaavia. Hyvä puoli on niihin yleensä kuuluva harjaaminen ym. puunaaminen, joka on yleensä ihan mieluista koiralle ja pistää ainakin pintaverenkiertoon vauhtia. Jos koira tykkää, eikä sitä haittaa matkustelu, niin miksei voisi näyttelyissä kiertää. 


Vanhaakaan koiraa ei kannata kääriä pumpuliin, mutta sen sijaan sen kunnon tarkkailuun kannattaa panostaa. Sopivan harrastuksen löytämisessä on todella paljon yksilökohtaisia eroja ja harrastus kannattaisikin valita sen perusteella, mikä koiralle parhaiten sopii ja mistä se pitää. Liian rankkoja treenejä ei enää kannata ottaa, eikä koiran terveyttä muutenkaan riskeerata, muttei silti ole mitään syytä jättää tervettä vanhusta täyseläkkeelle. Mielekäs tekeminen ja erityisesti erilaiset aivopähkinät ovat tärkeitä vanhan koiran vireyden ja terveyden ylläpitoon.

Muistan itse olleeni joskus hieman umpikujassa miettiessäni, mitä Pandan kanssa voisi harrastaa. Agility piti pistää tauolle, canicross samoin, jäljestyksestä toi ei oo ikinä tykännyt ja mä en ollut aikoinani yhtään innostunut rally-tokosta. 

Tuntu, ettei iäkkäämmän koiran kanssa voi tehdä yhtään mitään, mutta kun hieman viitsii perehtyä erilaisiin lajeihin ja tuntee koiransa, niin vaihtoehtojahan on rajattomasti. Agilityn lopettaminen oli meille itseasiassa todella hyvä juttu, koska se laitto mut etsimään meille uutta tekemistä. 

Huomasin kuinka ihanaa pitkät metsälenkit on, kun antaa koiran mennä vapaana ja itse vaan seurailee sitä. Tulee löydettyä ihan mahtavia paikkoja, oppii lisää koirastansa, eikä tarvitse itse ajatella yhtään mitään. Rally-tokosta en voi olla mäkään enää pitämättä, kun näkee kuinka paljon toi koira siitä nauttii ja kuinka kivaa sillä aina on, kun se pääsee loistamaan ja saa pelleillä ihan luvan kanssa (siitä saa jopa palkan!). Korkattiin myös Pandan ensimmäiset mätsärit tuossa muutama vuosi sitten, mikä on itseasiassa ollut hirmu mukavaa. Samoin ollaan päästy tutustumaan vaellukseen ja juuri tuohon koiratanssiin. Uiminen on pop. Mehän harrastetaan nykyisellään enemmän kuin koskaan! :D 

Hieman venyi, toivon mukaan tästä oli jollekin jotain hyötyä. Aika päivänselviä asioita toisaalta, mutta ehkäpä siellä on samanlaisia ihmisiä, kun mä, jotka tarvii pienen herätyksen, että tajuaa, että eihän se vanhakaan koira mikään turhake ole, kyllä sillekin voi tekemistä järjestää ja ehkä jopa paljon helpommin kuin nuoremmalle energiapakkaukselle.


Löytyykö lukijoilta iäkkäämpiä koiria? Mitä te harrastatte?

Kommentit

  1. Olipas kiva postaus! :) mulla on itselläni nivelrikkoinen koira, joten paljon on samoja ajatuksia pyörinyt mielessäni. Me ei varsinaisesti enää harrasteta mitään, mutta touhuillaan itsekseen melkeen päivittäin. Ennen harrastettiin aktiivisesti tokoa, mutta nykyisin ollaan tehty enemmän rally-tokojuttuja. Kivaa vaihtelua koiralle. Hypyt ja muut raskaammat liikkeet on jätetty pois ja koira saa tehdä liikkeet omaan tahtiinsa eikä enää innosteta ja yritetä lisätä vauhtia ja nopeutta niinkään vaikla tarkkuutta ja oikeaa tekniikkaa olen edelleen vaatinut. Uiminen olisi myös hyvä harrastus, mutta koira ei siitä oikein välitä. Kesäisin käydään kahlailemassa. Jälki myös ollut meille kivaa puuhaa, tehdään vaihdellen erilaisia jälkiä (suoria, käännöksiä sisältäviä) ja joskus pelkkää makkararuutua. Mun mielestä vanhankin koiran kanssa on tärkeä puuhastella niin sillä pysyy mieli virkeänä :) etenkin jos koiran kanssa on nuorempana tehty aktiivisesti niin oon huomannut, että jotkut koirat jopa vähän masentuvat jos sitten lopetetaankin kaikki tekeminen ihan seinään.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! :)

      Oon aivan samaa mieltä! Ei ole reilua koiraa kohtaan lopettaa kaikkea tekemistä, kun ikää alkaa tulla tai ei jostain muusta syystä voida enää tehdä sitä, mitä aikaisemmin. Vaihtoehtoja on rajattomasti ja ihan varmasti löytyy jokaiselle jotain.

      Poista

Lähetä kommentti