Kehitystä koiravalokuvauksessa?

Sen sijaan, että alkaisin jälleen valittaa, kuinka en saa mitään aikaiseksi tai pyytelisin anteeksi blogin hiljaisuutta tai lupailisin taas jotain, mitä en pysty pitämään päätin ottaa itseäni niskasta kiinni ja kirjoittaa jotain muuta. Oikeastaan koitan pitää tekstipuolen lyhyempänä ja välittää asiani kuvien kautta. Tarkotus olis käydä läpi hiukan mun koirakuvauksen kehitysaskelia ja näkeehän noista myös, miten koirat (ja muut otukset) on vuosien varrella muuttuneet.


Mun valokuvausharrastus lähti liikkeelle vuonna 2009 kännykän kamerasta ja tarpeesta saada Petsieen kuvapäivityksiä. Pikkuhiljaa alko tulla jotain kiinnostustakin touhuun ja siirryin pokkariin. Aluksi kuvasin porukoiden Olympuksella, mutta joululahjaksi sain melko pian vaaleanpunaisen Nikonin. Alapuolen kuvat ovat Olympuksen jälkeä vuodelta 2011.


Mulla oli varsin mielenkiintonen tyyli kuvata. Jokin leikkele toisessa kädessä koiran innostamiseksi ja kamera toisessa. En kiinnittänyt mitään huomiota taustaan, kuvakulmat olivat mitä mielikuvituksellisempia ja käsittelyä en harrastanut ellen sitten joskus pelleillyt Windowsin oman kuvanmuokkausohjelman kanssa. Harvoin näkyi koko koira kuvassa ja vähääkään liikettä sisältäneet kuvat näyttivät tältä:


Nykyinen ystäväni Nikon D3100 astui remmiin syksyllä 2011. 2012 silloinen tietokone, jonne olin kuvani taltioinut sanoi poks ja kovalevyn tuhouduttua yhtään kuvaa ei saatu pelastettua. Onneksi niitä löytyi roppakaupalla petsiestä ja googlen nettikansioista.

Alapuolella vertailua 2011 vs. 2013. 2011 vuonna kuvasin vielä pääsääntöisesti 18-55 millisellä, pari vuotta myöhemmin mukana oli jo 85 millinen eli kuvauskalustoonkin saatiin jotain päivitystä.


Jos joku seuraili jo Metsäverisiä edeltänyttä blogia, saattaa ehkä muistaa myös Peetun ja Epun, joiden kuvaamisessa kehityin (ainakin omasta mielestäni) paljon ja nopeasti. Peetun kuvilla eroa n. vuosi.


Epun kuvista huomaa myös hyvän hoidon vaikutuksen. Kuvat ovat samalta vuodelta (2011), ensimmäinen syksyltä samana päivänä, kun se löydettiin ja jälkimmäinen joulukuulta, kun se oli madotettu ja saanut kunnon ruokaa muutaman kuukauden ajan.



 Mulla oli myös tuohon aikaan joku villitys tällasiin kuviin:

Tässä näyte 2012 vuoden kuvankäsittelytaidoista (kyllä, ton tiedostonimen perässä kulki maaginen sana muokattu):
Alkuperäistä kuvaa ei ole, sillä silloin käsittelin suoraan sitä, enkä kopiota.

Jouluisia 2011 vs. 2012 

2013 sain uuden leikkikalun kokoelmaan jo mainitun objektiivin muodossa. Se ei valitettavasti parantanut mun kuvaustaitoja hitustakaan. Liikekuvat näytti edelleenkin tältä:


Tosin jonkin ajan harjoittelun jälkeen ja putkeen totuttuani, alkoi jo näyttää paremmalta:


Kolme kuvaa alapuolella taas on otettu samassa ympäristössä, kun postauksen ensimmäiset. Kohde sentään on kokonaan kuvassa ja kuvatkin lähes suoria, mutta taustat on edelleenkin mun heikkous.


Jopa kuvankäsittelyssä tapahtui jotain. Käsittelin jokaista julkaisemaani kuvaa taitojen mukaan kokeillen erilaisia ilmaisia kuvankäsittelyohjelmia kuten Picasaa ja Gimpiä. Tässä vaiheessa tajusin myös ottaa kopiot kuvista ja käsitellä niitä alkuperäisen sijaan.



Aada 2011 vs. 2014 vs. 2015


Aada 2011 vs. 2015, mihkään ei oo muuttunu :D



Jos porukkaa kiinnostaa, voisin tehdä tästä toisenkin postauksen, ehkä hieman huolellisemmin ja kaivella postaamattomia kuvia tuolta arkistoista. Ja pelkästään kuvankäsittelystäkin voisi olla mielenkiintoista pistää esimerkkiä niin, että näkyisi ne alkuperäisetkin. Hieman menee ohi blogin varsinaisen aiheen, mutta kuvia kysellään aina lisää, täältä niitä nyt sitten pesee. Mitä ootte mieltä? 

Kommentit

  1. Tämäpä hauska postaus! Paljon oot valokuvauksessa kehittynyt :)

    VastaaPoista
  2. Ihana ulkoasu ja uus banneri ♥ Tai uus ja uus, nyt huomasin :D Ja on kyllä huima edistys valokuvauksessa, haluan kans lisää näitä :)

    VastaaPoista
  3. Lisää! Mielenkiintoinen postaus! (:

    VastaaPoista
  4. Voih, kehittyispä sitä itekki valokuvauksessa.. :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllähän sä oot kehittyny vaikka kuinka! Oon täs ihaillu sun kuvii instas, superkivoi!

      Poista
  5. Oi että, kyllä tosiaan kiinnostaa lukea aihepiiristä lisää postauksia.

    Koiravalokuvaus on lähellä mun sydäntä. Varsinkin nuorempana keskityin lähinnä dokumentoimaan hillitöntä hoitokoiralaumaani, että pysyisin perässä, mitä koiria olen tavannut :'D Nani Härkönen on sellanen valokuvaaja, jonka ansiosta aloin kiinnostua myös muusta, kuin ihan vain siitä, että saan jonkun kuvan napattua aina milloin mistäkin vuffesta. Kävin hänen pitämällään kuvauskurssilla taannoin, ja ihailen häntä koiravalokuvaajana suuresti.

    Toivottavasti jaksat väsätä toisen vastaavan postauksen, olisi ilo lukea :) Oot rohkea, kun uskallat laittaa vanhat kuvasi näkyviin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos piristävästä kommentista! :)

      Nani on yksi omiakin suosikkeja koiravalokuvaajien joukosta, vaikka melko pintapuolisesti olenkin hänen töihinsä tutustunut.
      Varmasti tulen vielä aiheesta kokoamaan uuden postauksen, oli itsellekin niin mukavaa puuhaa.

      Poista

Lähetä kommentti