Päivittelen toipilaana täältä maalta. Keskiviikkona oltiin täällä juoksuttamassa koiria pellolla ja samalla harjoiteltiin luoksetuloa. Hiisikin sai taas ojennella jalkojaan ja juosta vapaana niin paljon kuin tykkäsi, ja juoksemisestahan se tykkää. Kida tutustui jälleen yhteen uuteen ihmiseen ja aivan yhtä reippaasti ja luontevasti otti hänetkin vastaan.
Illalla oma olo alkoi kuitenkin mennä aika huonoksi. Oletin, että aamulla olisin parempi, kun koko viikon oli kuitenkin ollut kurkku hieman kipeä. Vaan aamullapa olo vasta huono olikin eikä yölläkään tullut kunnolla nukuttua. Pakko oli ilmoittaa töihin, etten pääse tulemaan ja jäädä kotiin. Ja voin sanoa, että sairastaminen kahdeksanviikkoisen pennun kanssa ei ole helpoimmasta päästä. Varsinkin, kun kyseessä on Kida. Hiisihän nukkuu tyytyväisenä ja sille riittää, kun pääsee tarpeilleen sen kolmisen kertaa päivässä, mutta pennun kanssa luonnollisesti ei pääse niin helpolla.
Kaikki se energia, minkä Kida alkuviikosta kulutti tallilla, jäi nyt kotiin. Tämä yhtälö todella koetteli mun hermoja. Yritin opettaa sille istumista, seisomista ja maahanmenoa, luopumista, luoksetuloa ja yksinolemista. Kaikkea pientä, jota vain pystyin itse siinä kunnossa tekemään. Mutta eihän se täydellisesti korvaa uusien paikkojen ja hajujen tutkimista saati toisen koiran kanssa remuamista. Hiisin kanssahan ne sitten vihdoin löysivät saman sävelen leikkeihinsä, mutta siihenkin oli mentävä erotuomariksi ja lopetettava leikit kesken, kun alkoi molemmilla äänentaso nousta kerrostaloasumiseen liian suureksi. Muutenkaan en haluaisi, että sisällä riehutaan.
Perjantaina aamupäivällä olo oli jo parempi, mutta illalla kuume iski jälleen ja oltiin jo siinä pisteessä, etten olisi jaksanut edes seisomaan nousta saati lähteä koiria ulkoiluttamaan. Niinpä tulimme isän luokse tänne maalle, jossa koirat voi päästää ovesta pihalle ja ne voivat juoksennella itsensä väsyksiin.
Tänään, lauantaina olo oli yhtäkkiä jo aivan hyvä ja päästiin lenkilläkin käymään. Koirat on leikkineet sopuisasti eikä Hiisi enää koe tarvetta puolustaa Kidaa Pandalta, joten kaikki kolme voivat olla samaan aikaan vapaana.
Paljon on taas pennulle tullut uutta. Torstaina yhdellä lenkillä käytiin katsomassa hiihtäviä päiväkotilapsia ja muutama ohikulkija pysähtyi sitä rapsuttelemaan. Se on myös tutustunut kahteen uuteen koiraan ja pääsi täällä myös käymään suihkukopissa (ilman, että joutui suihkuun) ja pikaisesti saunassa, joten nekin ovat nyt tuttuja juttuja.
Kommentit
Lähetä kommentti