Kehäkettuilua

Kankaanpäässä oli tänään mätsärit ja tottahan meidän oli osallistuttava, kun suunnilleen meidän takapihalla pidettiin :D Pitkästä aikaa siis tällaista puuhaa. Aada ei päässyt mukaan, koska rokotuskorttia ei löytynyt sitten mistään, eikä rahaakaan ollut taskussa tarpeeksi kolmen koiran ilmomaksuihin. Oli niin lämmin sääkin, etten viitsinyt sitä sitten raahata sinne parkkikselle paistumaan. Ihan hyvä päätös sinänsä, kahdessa koirassa oli aivan tarpeeksi hommaa. 

Vetskukehä oli ensin. Sisko esitti tällä kertaa Pandan, ja hyvin esittikin. Parikehä oli niin tasainen, että tuomari antoi molemmille koirille punaiset nauhat. Ryhmäkehässä Panda rohmusi itselleen kolmannen sijan ja pääsi sitten kotiin lepäilemään. Hiisi jäi parikehässä kakkoseksi, mutta yllätti ryhmäkehässä, kun päästiin ensimmäiseksi. BIS kehässä sijoituttiin neljänsiksi. 

Täytyy kyllä hehkuttaa kumpaisenkin käytöstä! Hiisiä ei vieraatkaan ihmiset enää pelottaneet ja se antoi tuomarinkin kopeloida ja katsoa hampaat. Koirista se ei välittänyt ja muutaman kanssa leikittiin kiltisti. Yksi dallu tosin aiheutti pientä kaaosta, kun Hiisi ei sitä jostain syystä millään sietänyt. Dallua ei Hiisi kiinnostanut, se ei kertaakaan tainnut edes vilkaista meihin päin, mutta Hiisi rähjäsi sille aivan hulluna heti kun sai näköpiiriinsä. En tiedä, mikä siinäkin sitten oli, muttta koskapa tosta koirasta ja sen aivoituksista tietäisikään. Panda oli oma tyyni itsensä, ystävällinen kaikille ja kehässä ihan lyömätön. Hieno nähdä, miten sen ja siskon välillä on nykyisin niin vahva side. 

Kun pakolliset palkintokuvat oli saatu, paineltiin vielä koirarannalle. Molemmat koirat olivat selvästi innoissaan tästä käänteestä. Panda sai pulikoida vapaana, mutta Hiisin pidin remmissä. Panda kyllästyi melko pian järviveteen ja vaihtoi viereiseen ojaan, jossa olikin jo mukavampi polskutella. Hiisi juoksenteli rantavedessä, ui paiskoen vettä tassuillaan, jahtasi vesimittareita ja raateli vedessä kelluvia keppejä. Huvikseni koitin, josko se tänä vuonna uskaltaisi hypätä laiturilta veteen, mutta en kauaa viitsinyt toista kiusata. Se yritti kyllä kovasti ja kurkotteli veteen vinkuen, mutta eipä se sitten uskaltanutkaan. Ja sitten täytyikin jo lähteä raahaamaan Pandaa pois järvipenkasta, josta se oli löytänyt uuden puuhamaan.

Lätkäsin nyt sit noi kännykkäkuvatkin tähän, koittakaa selvitä :D