You would try anything to escape your meaningless

Meidän pihaan oli ilmestynyt lehtimeri ja mun oli aivan pakko mennä ottamaan koirista pari kuvaa, vaikka varsinaista kuvainspistä ei ollutkaan. Hiisi metsästi omenoita lehtien seasta, Panda kerjäsi kanafileitä ja mä räpsin kuvia ilman mitään tarkoitusta. Jälleen vain nappia painellen ja asetuksia hienosäätäen kiinnittämättä sen enempää huomiota tulokseen saati, että näillä tuotoksilla olis ollu jotain syvempää tarkotusta. Tiedetään, ei hyvä ollenkaan.

Taas tuli ihmeteltyä Hiisin kykyä pysyä käskyn alla, vaikka varmasti olisikin ollut mielekkäämpää tekemistä kuin poseerata kuolleiden, märkien lehtien seassa. Ja siis lähinnä siksi, ettei nyt olla treenailtu paljon ollenkaan. Porukat ei kummosta kuria pidä kummallekaan... :D Panda taas ei yllättänyt kärsimättömyydellään ollenkaan. Sillä ei ole aikaa istuskella paikoillaan varsinkaan joidenkin typerien kuvien takia. Herkut vaan kiitoshetitännenyt ja sit lenkille.

Sivuhuomautuksena: näistä kahdesta on kyllä älyttömän vaikea saada mitään edustuskelpoisia kuvia. Tarkoittaen siis mun kuvaustaitojen ohella sitä, että Panda näyttää automaattisesti masentuneelta etanalta nähdessään kameran, koska kamera tietää aina typerää pönötystä. Se kestää kuvaukset puhtaasti herkkujen voimin. Hiisi taas onnistuu aina vääntämään naamallensa mitä omaperäsempiä ilmeitä tai levitoimaan korviaan. Jos näistä kahdesta taas yrittää yhteiskuvaa pitäisi samanaikaisesti käytellä kameraa, innostaa Pandaa, pitää Panda paikallaan, pitää Hiisi paikalla ja lopuksi vielä saada otettua kuva sillä millisekunnilla, kun molemmat katsoo suurinpiirtein oikeaan suuntaan naamat jossain säällisessä ilmeessä. Täytyy postata seuraavaksi niitä pilalle menneitä otoksia :D

Eipä mulla tällä kertaa muuta. Tulin vain jättämään nämä kuvat tähän ja toivottamaan lukijoille ihanaa syksyä!